Sairaalaviikko

Toisella viikolla päästiinkin näkemään vähän kunnallista sairaalaa ja seuraamaan, kuinka siellä hommat hoidetaan. Sovittiin, että kaksi menee surgical wardiin, ja toiset kaksi medical wardiin. Meidän osastolla oli leikkauksesta toipuvia tai leikkaukseen odottavia naisia. Kummatkin osastot olivat siis naisille tarkoitettuja.

Laidasta laitaan erilaisia potilaita, oli nuoria ja vanhempia, oli painehaavoja, hengitysvaikeuksia, syöpää jne. Nopeasti huomattiin kyllä että meno on hieman erilaista kun Suomessa. Aseptiikkaa noudatetaan aika laiskasti, ainakin tuolla kyseisellä osastolla. Meitä ohjaaja nainen, ei esimerkiksi aina muistanut käyttää hanskoja, sekä käsidesiä en tainnut huomata käyttävän kertaakaan, rannekorut sekä sormukset käsissä. Yksityisyyttä ei myöskään potilailla juurikaan ollut, esimerkiksi toimenpiteet ja vaatteiden vaihdot tehtiin kaikkien nähtävillä, eikä verhoja juurikaan käytetty, paitsi kerran kun pesimme yhtä potilasta. Verhot olivat kylläkin myös aivan täynnä tahroja.

Verinäytettä ottaessa tuli taas tilanne, jota ei voisi kuvitellakaan tehtävän Suomessa, nimittäin ohjaajamme kun meni ottamaan verinäytteen, hän pisti käytetyn neulan potilaan patjaan, kunnes oli saanut toimenpiteen loppuun, jonka jälkeen hän hylsyttämistekniikalla pisti neulan päähän korkin.

Pääsin putsaamaan tikattua haavaa kahteen otteeseen, toinen putsattiin suolaliuoksella ja toinen erikoisen värisillä puhdistusaineilla, vanutuppoja käyttäen.

Samalla viikolla päästiin seuraamaan kahta leikkausta ja synnytystä! Ihan uskomatonta, mutta kyllä ensin kävimme synnytysosastolla katsomassa vähän paikkoja, josta menimmekin suoraan vaihtamaan vaatteet ja leikkaussaliin, jossa oli loppuvaiheessa munuaiskivien poisto. Seuraava leikkaus jonka pääsimme seuraamaan alusta loppuun oli virtsakiven poisto. Sieltä kiiruhdimmekin sitten synnytyssaliin, jossa vauva oli jo puoliksi ulkona. Näimme kuinka kätilö tarkisti painon ja pituuden, sekä laski sormet ja varpaat. Uskomatonta ajatella että pääsi tuommoistakin näkemään ja kokemaan, mihin ei varmasti Suomessa ole mahdollista päästä kuin vain muutamalla.

Loppuviikolla päästiin vielä tutustumaan sairaalan traumapoliosastolle, fysioterapiaosastolle ja kemoterapiaosastolle. Traumapolilla oli monet potilaat olleet juuri moottoripyöräonnettomuudessa ilman kypärää, ja todella pahankin näköisiä potilaista osa.

Tässä esim. neula työnnettynä potilaan patjaan

Leikkaussaliin menossa